Maailman matkailu on vaihtunut pelkästään kotimaiseen matkailuun Syötteen ja Oulun välillä. Olen ajellut viikoittain puoli viikkoa Syötteellä ja toinen puoli Oulussa. Perusharjoittelun tällä hetkellä muodostaa hiihto. Tarkistin latupäiväkirjaani viime taalvelta ja silloin olin aloittanut hiihtelyn oulukuun 22 päivä, nyt pääsin ladulle jo aikaisemin. Viime talvena hiihtelin 1300 km, nyt olisi aikaa sen verran enemmän, että kokeilen pääsenkö yhden kerran elämässäni 2000 km:iin. Tavoite ei kuitenkaan ole ehdoton, en tee sitä harjoitusten pilaamisen kustannuksella. Kilometrejä on kertynyt tähän mennessä noin 850, osa aika reippaassa pakkassäässä.
Minä tavoittelen pitäväni ja kehittäväni kuntoa tehdäkseni pitkän matkan pyörämatkoja, jolloin pyöräilen kuutena päivänä viikossa kuusi tehollista tuntia päivässä. Kaiki harjoittelu tähtää siihen, että paikat pysyvät noilla lenkeillä kunnossa. Nyt minulla alkoi viiden viikon jakso, jossa teen anaerobisia harjoituksia ja siksi aikaa kevennän hiihtolenkkien rasitusta opastuksen mukaan selvästi alaspäin. Tein tällä viikolla yhden intervalliharjoituksen, ja se tuntui todella hyvältä. Jaksoin tehdä kolme intervallia 16o keskisykkeellä, ja olo oli jälkikäteen kevyt enkä edes tuntenyt väsymystä. Jos tämä alkaa mennä tähän tyyliin, niin jotakin on tehty sitten oikein.
Talvi on pitkä, hiihtourakkaa on vielä paljon jäljellä. Kuntosalilla käyn säännöllisesti. Minulla ei ole itseasiassa yhtään aiheetonta poissaoloa salilta, ts olen tainnut joskus jättää flunssan takia väliin, ei kyllä nyt tule mieleen milloin, siitä on aikaa (tai sitten muisti on jo niin huono). Olen aina välillä tehnyt edellisten reittien karttaa, laitan sen jossakin välissä sivulle, jahka saan sen valmiiksi. Sen tekeminen on ollut tosi mukavaa. Olen lueskellut matkapäiväkirjojani ja se on palauttanut mieleen hyvin elävästi matkapäivien tapahtumia ja jopa tunteita. Samoin Googlen kartalta yöpymispaikkojen etsiminen. Huomasin karttaa tehdessäni, että olisin voinut jopa laitta jokaisen hotellin nimen päiväkirjaani, olisin silloin voinut merkitä yöpymispaikat tääsmälleen karttaan.
Minun pitäisi jossakin välissä ehtiä varustella uutta pyörää, että se olisi valmis, jos kevät koittaa joskus. Pyörän etulaukkuteline on liian alhaalla ajatellen telttapakkauksen kiinnittämistä samalla tavalla kuin mitä se oli edellisessä pyörässä kiinnitettynä. Sen muokkaamiseen tarvittasiin oikeastaa hitsaria. Pitää yrittää löytää sellainen viimeistään helmikuussa. Haluaisin, että pyörä olisi ajokunnossa kaikin puolin hyvissä ajoin enne Sierra Nevadan reissua.
Laitan oheen kaksi kuvaa Syötteeltä. Toinen on 5.1.2011, pakkasta on, kuten tarkkaavainen katsoja näkee jääpiokosta. Toinen on loppiaiselta, otettuna mökin ikkunasta. Siinä auringon sätee kultaa Naamankajärven vastarantaa aivan kuin ensi lupauksena kaukaisesta keväästä. Siitä on pidettävä kinni, sydäntalven synkkyys häipyy vielä joskus. Tänään kävin ensi kertaa Ahmatuvalla, 20 km:n hidasvauhtinen lenkki nautiskellen hiljaisuudesta. Tänään matkalla näkyi vain kolme hiihtäjää, muutama kuukkeli, latukone ja Syötteen kansallispioston luminen metsä. Porojakin olisin voinut nähdä, niitä näkyi juosseen ladulla, mutta minun matkani varrelle niitä ei tänään sattunut. Mökkilatukin on ajettu kertaalleen, ja jos herään huomenna, suuntaan sen kiertämiseen samaan tahtiin kuin tämänpäiväisenkin lenkin ja kerään voimia ensi viikon pidempiin anaerobisiin harjoituksiin.
Hyvää alkanutta vuotta kaikille ystävilleni.
Tekstit
